Berliinissä

Berliinissä yövyimme kaksi yötä Itä-Berliinin puolella melko lähellä keskustaa. Auto parkkeerasi rautatieaseman pihassa. Aika monta paikkaa oli suunnitteilla käydä ja päädyimme kulkemaan paikallisliikenteellä U-bahnilla ja S-bahnilla. Päivän ryhmälippu tuohon maksoi 19,90€ ja sen sai ostettua hotellista. S-bahn kulkee maanpäällä ja U myös alla. Juniahan menee koko ajan. Tuo lippu olisi käynyt myös ainakin bussiin ja tramiin. Omalla autolla suhailu Berliinissä oli kyllä ihan nounou.

Suunnaksi siis zoologischegarten eli eläintarha. Metrolla pysähdyttiin Alexanderplatzille Primarkiin ostamaan jälkikasvulle aurinkolaseja. Tuttu paikka siis, tuolla kämppäsimme edellisellä Berliinin reissullamme. Sieltä metrolla eläintarhan pysäkille. Puolisen kilometriä kävelyä ja sitten perillä. Sää oli aika lämmin jo tuossa aamupäivällä. Lämpötila varmaan parhaimmillaan ylitti 30C päivän aikana.
Liput eläintarhaan kahdelta aikuiselta ja kahdelta teiniltä 51€ sisältäen akvaarion. 15-vuotias menee tuolla vielä lapsesta. Sitten sisälle puistoon.

Yksi hienoimpia eläintarhoja, missä olen ikinä käynyt. Ilmeisesti tämä on yksi maailman suurimpia eläintarhoja ja sen kyllä huomasi. Vietimme tuolla lähes 5 tuntia, emmekä ehtineet kiertää koko tarhaa läpi. Akvaariostakin taisi jäädä joku kerros käymättä. Kuumuus oli liikaa. Eläintarha sinänsä oli oikein kiva, paljon varjoisia paikkoja, eläimillä paljon tilaa. Tosin aina eläintarhat herättävät aina monenlaisia ajatuksia, toisaalta en niitä kannata, mutta toisaalta ovathan ne ihan mukavia paikkoja käydä.

Virtahevot rivissä.

Pandat näki tuolla halvemmalla kuin Ähtärissä. Kuuluivat samaan hintaan. Tosin eivät olleet kovin miellyttävää katseltavaa, koska isosta ja hienosta alueesta huolimatta molemmat pandat kävelivät samaa reittiä edestakaisin stressaantuneen oloisesti. 

Monenlaisia elukoita, kaloja, matelijoita, käärmeitä (hyhhyh) löytyi. Osa oli piilossa katseilta. Hieno, hyvin hoidettu alue. Paljon paikkoja istua, jätskikioskeja. Paljon juomista ja hyvät kengät mukaan. Ehkä viileämpi päivä olisi kivempi. Turnauskestävyys ei nimittäin enää jaksanut enempää. Suositeltava paikka kyllä. 

Ajatuksena oli mennä katsomaan Holocaust-muistomerkkiä, mutta voimat olivat vähissa. Tuonne olisi pitänyt mennä jollain junalla. Näimme paikan autosta ohikulkumatkalla, mutta se ei ole sama asia, kuin että itse kulkee siellä palikoiden välissä. Olisin mielelläni halunnut lapsille tuon näyttää. Kokemus on tietyllä tavalla ahdistava ja kuvaa mielestäni hyvin holokaustia.

Päädyimme kävellen noin kilometrin matkan päässä olevaan pieneen ravintolaan, josta allekirjoittanut saisi mitä tahansa ruokaa gluteenittomana. Kovasti kehuttu pizza- ja pastapaikka tuo nimittäin oli, Simela nimeltään. Tosi pieni paikka, vähän huonot paikat istua. Mutta kaiken sai myös gluteenittomana tilattua. Otin siis pizzaa. Itsetehty pohja on aika luksusta. Tuo edessä oleva siis meikäläisen.

Siitäpä lähimmälle asemalle ja suuntana hotelli. Hupsista vaan, huomasimme ajavamme väärään suuntaan. No, junasta pois ja vähän pohtimista, miltä raiteelta päästään takaisin. Oikea juna löytyi ja perille päästiinkin vaihtamatta.

Vähän huilaustaukoa hotellilla ja neidin kanssa käytiin Alexanderplatzilla junaillen vielä shoppaamassa Primarkin ostos(helvetissä)paratiisissa. Yksi portaissa muljahtanut nilkka ja iso kasa vaatetta matkalta mukaan. Apteekit tietty kiinni, ettei saatu mitään tukisidosta hankittua. Tuo jäi seuraavaan päivään.

Ilmastoinnit eivät tunnu olevan ainakaan budjettihotelleissa yleisiä, joten melko hiostavia ovat yöt olleet. Muuten Berliinin majoitus oli hinta-laatusuhteeltaan oikein passeli. Tuoltahan nyt saa majoitusta varmasti kaikkien kukkarolle.

Hotellin käytävä.

Monta paikkaa jäi käymättä, mutta pakko mennä jaksamisen mukaan. Berliinissä riittäisi helposti nähtävää ainakin viikoksi. Suosittelen kyllä muuta ajankohtaa kuin kesän helteitä. Matka jatkui kohti Tsekin rajaa. Tuosta lisää myöhemmin.