Odottavan aika on pitkä

Niinhän siinä kävi, että harjoittelu alkaakin vasta keskiviikkona eli huomenna. En jostain syystä ollut saanut työvuoroja, jotka minulle oli jo suunniteltu. No, joka tapauksessa sairaalalla kävin lappusen allekirjoittamassa ja osastollakin kävin ja avaimet pukukaappiin on hallussa. Osasto vaikuttaa tosi kivalta. Tänään vielä piti toisella sairaalalla käydä yhdessä infotilaisuudessa harjoitteluun liittyen. Muu aika on ollut ns. vapaata. Sitä vapaata on nyt ollut jo ihan tarpeeksi..

Sairaala

Hostelli on kyllä aika, no, kamala. Koskaan ei tiedä, millaista porukkaa ja mihin aikaan naapuriin saapuu. Todellakin joutuu miettimään, onkohan nyt aivan pakko mennä vessaan, vai voiko se odottaa.. Ei niin kiva tilanne.

Tänään hortoilin kaupungilla, istuskelin puistoissa ja kiertelin kaupoilla. Muutaman tunnin siihen saa kulumaan, mutta ihan koko päivää ei jaksa. Kämppä on sen verran matkan päässä aivan ydinkeskustasta, ettei jaksa eestaas ravata. Lenkkarit piti ostaa, jotta jaksaa jatkossa enempi tallustella. Shoppailla toki osaisin, mutta budjetti ei ihan anna myöten sitäkään joka päivä harrastaa.

Kaffella

Ne lenkkarit

Kaupunkihan on tosi kiva, ilma on ollut loistava, mutta kyllä yksin on vaan tosi tylsää olla missään pidempiä aikoja. Onneksi huomenna aamulla pääsee itse asiaan eli harjoitteluun. Jos tämä kämppääminen olisi rauhallisempaa ja sitä rataa, niin kyllähän tässä olisi.

Vanhassa kaupungissa

Ei kuitenkaan vielä shortsikeli..